Kaikissa vaaleissa omiksi saavutuksiksi nostetaan usein asioita, joihin aloite on tullut muusta puolueesta tai joihin on herätty vasta viime metreillä, kun joku muu on aukaissut tien. Hyvä esimerkki tästä on Vantaan perussuomalaisten pitkään jatkunut vöyhääminen siitä, miten korruptoitunut koko kaupunki on. Esimerkkejä heillä on ollut vaikeuksia keksiä, vaikka niitä on tivattu valtuustossa monta kertaa. Nyt korruptiota henkivä tapaus saatiin puolueen omalta takapihalta.
Helsingin Sanomat uutisoi tällä viikolla siitä, kuinka Vantaan kaupungin ja valtion leipäjonoihin antamia avustusrahoja oli virrannut perussuomalaisten vantaalaisen nimihahmon, varavaltuutettu Timo Valtosen omille tileille. Räikeät väärinkäytökset tulivat ilmi kaupungin sisäisessä tarkastuksessa. Valtonen tunnetaan myös ex-kansanedustaja, valtuutettu Mika Niikon moninkertaisena vaalipäällikkönä.
HS:n mukaan Valtonen oli käyttänyt avustusrahoja omiin menoihinsa, kuten oman auton ylläpitokustannuksiin ja veroihin, sähkölaskuihin ja tv-viihteeseen. Sisäinen tarkastus vaatiikin nyt menojen takaisin perimistä kahden vuoden ajalta. Valtiolle avustuksia on mediatietojen mukaan jouduttukin jo maksamaan takaisin.
Orpon-Purran hallituksen kohdistunut julma leikkauspolitiikka on kohdistunut kaikkein köyhimpiin suomalaisiin ja ajanut heitä yhä enemmän leipäjonoihin. Niissä nähdään nykyisin jopa alakouluikäisiä lapsia yksin. Tässä tilanteessa on erityisen pöyristyttävää, jos ruoka-apuun suunnattua rahoja pannaankin omaan taskuun.
Samalla skandaali asettaa erikoiseen valoon koko vaalikauden jatkuneen perussuomalaisten propagandan siitä, miten korruptio rehottaa Vantaalla valtoimenaan.
Aiheena korruptio on erittäin vakava. Vantaan kaupungilla on tällä alalla synkkä historia, jossa kaupungin vanhat valtapuolueet – kokoomus ja SDP – ryvettyivät aikanaan raskaasti. Tapoja on onneksi onnistuttu siistimään. Lahjusten antajat ja vaatijat ovat joutuneet teoistaan tuomiolle. Tässä välineitä ovat olleet paitsi valpas media, myös huomattavasti terästäytynyt kaupungin sisäinen tarkastus. Ne iskivät nyt myös persulaiseen ruoka-avun rötösvyyhteen.
Todellisuudessa Vasemmistoliitto on menneellä valtuustokaudella ollut Vantaalla korruption torjunnan eturintamassa.
Aloitteen korruption vastaiseksi toimintaohjelmaksi teki allekirjoittanut, Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtajana kaupunginvaltuuston kokouksessa 23. maaliskuuta 2024. Jätin saman sisältöisen aloitteen myös Vantaan ja Keravan aluevaltuuston kokouksessa 10. kesäkuuta 2024.
Huomautin aloitteissa, miten ”korruptiivisia ravintoketjuja voi yhä ilmaantua erityisesti julkisissa hankinnoissa, rakentamisessa, kaavoituksessa, vaalirahoituksessa ja näiden kytköksissä”. Siksi kaupungin pitää koota ”yhteen tähänastiset määräykset, ohjeet, käytännöt ja toimenpiteet, joilla se torjuu korruptiota kaikessa toiminnassaan”.
Hyvinvointialueella jättämässäni valtuustoaloitteessa mainitaan, että ”korruptiota ja oman edun tavoittelua houkuttelevat erityisesti suuret julkisella rahalla tapahtuvat hankinnat yksityisiltä yrityksiltä. Juuri sosiaali- ja terveyspalveluissa tehdään runsaasti ostoja yksityisilta tuottajilta”.
Vasta tämän jälkeen perussuomalaiset heräsivät. Sinällään hyvä, että heräsivät. Kaupunginhallituksen kokouksessa 5. elokuuta 2024 he ryhtyivät tukemaan esittämääni ajatusta ja esittivät korruptionvastaista ohjelmaa, kun listalla oli riskienhallinnan, sisäisen valvonnan järjestämisen ja korruption ennaltaehkäisemisen periaatteet kaupunkikonsernissa.
Kokoomuksen ja demareiden muodostama enemmistö hylkäsi esityksen äänin 8-5. Puolesta olivat perussuomalaisten lisäksi Vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit. Vihreät äänestivät tyhjää.
Kun asia tuli kaupunginvaltuustoon 19. elokuuta 2024, oli vastaan ja tyhjää äänestäneiden mieli jo muuttunut ja takki kääntynyt. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti esityksen korruptionvastaisesta ohjelmasta.
Eikä siinä mitään, politiikassa ei ole tekijänoikeuksia. Mutta näin vaalien alla on hyvä käydä läpi sekin, miten asia oikeasti meni.