Ohesta löytyvät valtuustoaloitteet ja -kyselyt, joita olen tehnyt Vantaan kaupunginvaltuustossa valtuustokaudella 2017-2021. Aloitteita olen tehnyt yhteensä 17 ja valtuustokyselyitä 15, mikä on enemmän kuin yksikään toinen valtuutettu Vantaalla.
Lisäksi olen ollut laatimassa viittä Vasemmistoliiton ryhmän aloitetta.
Myös aloitteiden laatu ja sisältö on tärkeää. Olen niissä keskittynyt erityisesti työttömien, asunto-ongelmista kärsivien ja ikäihmisten asioihin, terveyspalveluihin ja lapsiin.
(Jutusta puuttuu kolme valtuustokyselyä.)
VALTUUSTOALOITTEET (linkit vievät Vantaan kaupungin sivuille)
Antero Eerolan ja 22 muun valtuutetun aloite vanhusten päiväkeskuksen perustamisesta Tikkurilaan
Antero Eerolan ja 14 muun valtuutetun aloite Vantaalle uudet ohjeet vastuullisista hankinnoista
Antero Eerolan ja 14 muun valtuutetun aloite Havurastin ja Myyrastin toiminnan turvaaminen
Antero Eerolan ja 9 muun valtuutetun aloite selvitys koululaisten iltapäivätoiminnan laajentamisesta
VALTUUSTOKYSELYT
21.9.2017
LAPSEN OIKEUS KUMPAANKIN VANHEMPAAN AVIOEROTAPAUKSISSA
Vantaalla vuosittain runsaat tuhat lasta kokee vanhempiensa avioeron. Aina eivät vanhemmat pääse sopuun lasten huoltajuudesta. Tämä voi johtaa vaikeisiin tilanteisiin, joissa lapsesta tulee sijaiskärsijä vanhempien katkerissa keskinäisissä riidoissa.
Tutkimustieto ja alan järjestöt kertovat, että tällaisissa tapauksissa viranomaiset ovat usein taipuvaisempia uskomaan äitien kuin isien kertomaa. Samaa esiintyy monesti myös lastensuojelun ratkaisuissa. Usein myös yhteishuoltajuustapauksissa äidistä tehdään lähivanhempi ja isästä etävanhempi. Kyse on tällöin myös tasa-arvo-ongelmasta.
Pahimmillaan vanhempien riidat voivat johtaa huoltokiusaamisena tai vieraannuttamisena tunnettuihin ilmiöihin. Huoltokiusaamisessa yksi vanhempi alistaa toista lapsen kautta ja yrittää vaikeuttaa tai mahdollisesti jopa estää lapsen sovitut tapaamiset kiusaamisen kohteena olevan vanhemman kanssa.
Astetta vakavammassa vieraannuttamisessa puolestaan toinen vanhemmista pyrkii kokonaan kiistämään toisen vanhemmuuden.
Mainitut ilmiöt koskevat kumpaakin sukupuolta. Siksi niiden olemassaolo pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon myös Vantaan kaupungin avioliittosovittelussa, perhe- ja sosiaalityössä ja lastensuojelussa.
Edellä olevan perusteella ja kaupungin hallintosäännön 22. luvun 4. kohtaan viitaten, esitän kaupungin johdolle, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle, seuraavat kysymykset:
* Millä tavoin Vantaa kaupunki ottaa sosiaalityössään, erityisesti avioerosovittelussa ja lastensuojelussa, huomioon lapsen oikeuden kumpaankin vanhempaan avioerotapauksissa?
* Millaista tietoa kaupungilla on vanhempien tasa-arvosta suhteesta lasten huoltajuuteen avioerotapauksissa ja miten tämän tiedon pohjalta varmistetaan myös isien asema?
* * *
7.12.2017
KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITELMAT VANTAAN VANTIN YKSITYISTÄMISEKSI
Vantaan kaupungille muun muassa ateria-, puhtaus-, kiinteistö- ja turvapalveluita tarjoava Vantaan Vantti oy on ollut kuluvan vuoden aikana usein kohujulkisuuden keskellä.
Maaliskuussa kaupunginhallitus yllättäen erotti yhtiön hallituksen. Jo tätä ennen yhtiön työntekijät olivat kertoneet huonosta johtamisesta ja työilmapiiristä sekä kohtuuttoman kireäksi vedetystä työtahdista. Vantissa onkin eletty jatkuvassa epävarmuuden ilmapiirissä.
Viime aikoina julkisuudessa on kuultu puheenvuoroja, joiden mukaan Vantaan kaupungin pitäisi luopua Vantista yksityistämällä eli myymällä se pois. Äänessä ovat olleet varsinkin yrittäjäjärjestöjen edustajat.
Tämä on omiaan entisestään lisäämään epävarmuutta yhtiön työntekijöiden keskuudessa.
Edellä olevan perusteella ja Vantaan kaupungin hallintosäännön 22 luvun 4. kohtaan viitaten, esitän kaupunginhallituksen puheenjohtajalle seuraavat kysymykset:
* Onko Vantaan kaupunginhallituksella suunnitelmia Vantin yksityistämiseksi?
* Miten kaupunginhallitus ylipäätään suhtautuu vaatimuksiin Vantin yksityistämiseksi?
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Multalan vastaus:
Kaupunginhallitus odottaa vuoden 20118 alussa valmistuvan Vantin kilpailukykyselvityksen valmistumista. Selvityksen saamisen jälkeen kaupunginhallitus käy keskustelun mahdollisista jatkotoimenpiteistä”.
* * *
8.11.2018
VANTAAN OSUUS YKSITYISTEN SOTE-YHTIÖIDEN OSINGONMAKSUSSA
Marraskuun 1. päivä 2018 julkaistut verotiedot kertovat, että yksityisten sosiaali- ja terveypalveluyritysten omistajat ja johtajat ovat keränneet jopa miljooniin euroihin nousevat pääomatulot. Sote-yhtiö Attendon entinen varatoimitusjohtaja on nostanut miltei 18 miljoonan euron pääomatulot.
Attendo-hoivapalveluiden nykyisen johtajan pääomatulot ovat puolestaan runsaat 1,7 miljoonaa ja hoivapalveluyhtiö Mikevan entisellä johtajallakin 1,3 miljoonaa. Myös pörssiyhtiö Terveystalon liiketoimintajohtajalla pääomatulot ovat selvästi yli miljoonan.
Käytännössä kaikki muutkin suurten sote-konsernien johtajat pääsevät satojen tuhansien eurojen ansiotuloihin, joiden päälle tulee vielä huomattavia, satojen tuhansien eurojen pääomatuloja.
Sote-yritysten hyvät tulokset ja arvonnousu johtuvat pääasiassa siitä, että ne hoitavat palveluita, joita julkinen sektori, erityisesti kunnat – ovat aiemmin tuottaneet. Myös Vantaan kaupungin ostohankinnat näiltä yhtiöiltä ja esimerkiksi palvelusetelit ovat osa mainittujen yritysten tulosta ja arvonnousua.
Näin julkisista palveluista tehdään yhä enemmän alustaa yksityiselle voitontavoittelulle. Samalla pääomatuloista ei kuitenkaan makseta kunnan hyväksi tulevaa kunnallisveroa.
Edellä olevan perusteella. esitän Vantaan kaupungin virkamiesjohdolle vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
* Kuinka suurella summalla ja millaisia palveluita Vantaan kaupunki ostaa vuositasolla joko suoraan tai palveluseteleiden kautta yksityisiltä sosiaali- ja terveyspalveluyrityksiltä, erityisesti Attendolta, Mehiläiseltä sekä pörssiyhtiöiltä Terveystalo ja Pihlajalinna?
* Kuinka kaupunki arvioi yksityisten sote-yhtiöiden voittojen osuutta palveluiden ostojen hinnassa ja missä määrin Vantaan kaupunki pitää kohtuullisena, että kaupunkilaisten verovarat siirtyvät yhtiöiden kautta yksityisten sote-jättien omistajien pääomatuloiksi?
* * *
13.12.2018
YKSITYISET SIJOITTAJAT JA VUOKRA-ASUMISEN HINTA VANTAALLA
Julkisuudessa on kerrottu (muun muassa Vantaan Sanomat 8.12.), että yhä useammin kovan rahan omistusasuntoja sisältävät talot ovatkin vuokrataloja. Taustalla on se, että suuret, yksityiset ja institutionaaliset sijoittajat kuten investointirahastot ostavat uusista taloista suuren määrän asuntoja ja panevat ne vuokralla.
Vuokra-asumien ei ole millään tavoin huonompi asumisen muoto kuin omistusasuminen. Tällainen leima on perusteeton. Päinvastoin mahdollisuuksia edulliseen ja kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen pitäisi Vantaallakin olla nykyistä huomattavasti enemmän. Se edellyttää myös nykyistä laajempaa tuettujen vuokra-asuntojen muun muassa ARA-asuntojen rakentamista.
Yksityisten sijoittajien intressi asuntojen ostossa ja eteenpäin vuokrauksessa on kuitenkin mahdollisimman suuri tuotto sijoitetulle pääomalle. Siksi niiden suurostot omistustaloissa ovat omiaan selvästi nostamaan asumisen hintaa Vantaalla. Ilmiö on tuttu myös muualla pääkaupunkiseudulla.
Edellä olevan perusteella esitän Vantaan virkamiesjohdolle ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalle seuraavan kysymyksen:
* Mitä keinoja Vantaan kaupungilla on käytössään, jotta se voi estää uusien asuntojen muuttamisen suoraan yksityisiksi sijoituskohteiksi ja mitä näistä keinoista kaupunki aikoo käyttää, jotta asumiseen tarkoitettu uusi asuntokanta ei päädy suurelta osin yksityisten sijoittajien käsiin?
* * *
28.2.2019
YKSITYISEN VANHUSTEN- JA VAMMAISTENHOIDON TILANNE VANTAALLA
Median tekemät paljastukset ovat kertoneet, millaiseen rappioon yksityiset suuryritykset ovat ajaneet vanhustenhoidon Suomessa. Tiedotusvälineissä on kerrottu yksityisten asumisyksikköjen hoitajapulasta, henkilöstömitoitusten kiertämisestä, lääkkeiden ja hoivan räikeistä puutteista, heitteillejätöstä ja hämäristä kuolemantapauksista. Vakavia epäkohtia on löytynyt myös vammaisten asumisyksiköistä.
Laiminlyöntien taustalla on kova yhtälö. Yhtäältä kunnat hakevat säästöjä ulkoistamalla vanhustenhoitoa. Samaan aikaan yksityiset hoivajätit yrittävät puristaa palveluista maksimaalisia voittoja.
Kun julkinen palvelu siirretään yksityiselle, sisään astuu uusi, kova ja kylmä isäntä. Sen nimi on sijoitetun pääoman tuotto.
Vanhustenhoidossa paljastuneet skandaalit kertovat myös valvonnan puutteista. Tehokkaaseen viranomaisvalvontaan on yksinkertaisesti liian vähän voimavaroja.
Myös Vantaalla on oltava valppaana. Vantaalaisia vanhuksia asuu 43 eri ostopalveluyksikössä, joita pyörittää kaikkiaan 23 eri palveluntuottajaa. Kaupungin 1141 palvelusasumispaikasta 319 on kaupungin omaa toimintaa ja 822 yksityiseltä ostettuja.
Vantaan kaupungin kaikissa vanhusten ja vammaisten asumispalveluyksiköissä olisi syytä tehdä ennalta ilmoittamattomat tarkastukset. Tämän pitäisi koskea yksityisiä ja kunnallisia yksikköjä. Tuloksista pitäisi raportoida kaupunginvaltuustolle.
Edellä olevan perusteella ja Vantaan kaupungin hallintosäännön 22. luvun 4. pykälään viitaten, esitän kaupungin johdolle seuraavan kysymyksen:
* Mihin toimenpiteisiin Vantaan kaupunki aikoo ryhtyä, jotta kaikissa vanhusten ja vammaisten asumisyksiköissä – yksityisissä ja kunnallisissa – tehdään tänä keväänä ennalta ilmoittamaton tarkastus ja tuloksista raportoidaan kaupunginvaltuustolle?
* * *
4.4.2019
PERINTÄYHTIÖIDEN KÄYTTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN MAKSUJEN PERINNÄSSÄ
Vantaan kaupunki käyttää pelkästään yksityisiä perintäyhtiöitä sosiaali- ja terveyspalveluiden maksujen perinnässä.
Kansalaispalautteen perusteella erityisesti terveyskeskusmaksuista lähtee perintäyhtiön kirje hyvin nopeasti – ilman, että kaupunki edes lähettää myöhästyneestä maksusta muistutuskirjettä.
Yksityisten perintäyhtiöiden tavoite on maksimoida omat tuottonsa. Siksi ne perivät myöhästyneiden maksujen päälle vielä korkeita perintämaksuja. Näin pienestä maksusta voi nopeasti tulla iso. Erityisesti pienituloisten kohdalla tämä on kohtuutonta. Maksujen kasaantuminen ja kasvu syventävät heidän maksuvaikeuksiaan.
Maksujen hoitamatta jättäminen voi johtua paitsi pienituloisuudesta, myös elämänhallinnan ongelmista. Kummassakin tapauksessa maksujen nopea nousu kuitenkin entisestään vaikeuttaa tällaisten ihmisten elämäntilannetta.
Edellä olevan perusteella ja Vantaan kaupungin hallintosäännön 22. luvun 4. pykälään viitaten, esitän kaupungin johdolle seuraavan kysymyksen:
* Kuinka paljon Vantaan kaupunki perii sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuja yksityisten perintäyhtiöiden kautta, milloin, miksi ja kenen toimesta päätös yksityisten perintäyhtiöiden käytöstä on tehty ja mihin toimenpiteisiin kaupunki aikoo ryhtyä, jotta mainittujen yhtiöiden käytöstä luovutaan sosiaali- ja terveyspalveluiden maksujen perinnässä ja perintä siirretään kaupungin omaksi toiminnaksi?
* * *
13.6.2019
KOKONAAN TULOTTOMIEN KOTITALOUKSIEN TILANNE VANTAALLA
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietojen mukaan (Helsingin Sanomat 26.4.2019) Suomessa oli tammikuun 2017 ja kesäkuun 2018 välisenä aikana kokonaan yli 90 000 kotitaloutta, jotka olivat ainakin kuukauden ajan kokonaan tulottomia. Se tarkoittaa, että he elivät kokonaan toimeentulotuen ja muiden verottomien etuuksien kuten asumistuen varassa.
Vantaan osuus Suomen väestöstä on noin neljä prosenttia. Kaavamaisesti laskien THL:n luvut tarkoittaisivat, että Vantaalla on samana ajanjaksona ollut noin 3 600 kotitaloutta, joilla ei ole ollut lainkaan tuloja. Talousvaikeuksien lisäksi tulottomilla on usein myös toimintakykyyn, terveyteen ja ylipäätään arjessa selviytymiseen liittyviä ongelmia.
Mikäli toimeentulotuen saaja ei täytä viranomaisten hänelle määräämiä velvoitteita – esimerkiksi osallis-tumista koulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan – perustoimeen-tulotukea voidaan väliaikaisesti lei-kata jopa 40 prosenttia. Tilastojen mukaan nimenomaan tulottomien kohdalla näin tapahtuu useammin kuin muilla toimeentulotuen saajilla.
Vuoden 2017 perustoimeentulotuen maksaminen siirrettiin kunnilta Kelalle. Tämä on johtanut tilanteisiin, joissa Kela on jo leikannut ihmisten toimeentulotukea ennen kuin kunnat ovat ehtineet ilmoittaa toimeen-tulotuen asiakkaalle heidän velvollisuuksistaan. THL:n mukaan taustalla on se, että tuen alentamispäätökset tehdään hyvin kaavamaisesti ja niistä ilmoitetaan ainoastaan sähköisesti. Tämä ajaa toimeentulotukea saavan ihmisen elämäntilanteen vielä suurempaan ahdinkoon. Kunnissa vaikeutena on myös tulottomien ihmisten tavoittaminen ja saaminen sosiaalityön piiriin.
Edellä olevan perusteella ja Vantaan kaupungin hallintosäännön 22. luvun 4. pykälään viitaten, esitän kaupungin johdolle seuraavan kysymyksen:
* Kuinka paljon Vantaalla on yllä kuvatulla tavalla kokonaan tulottomia kotitalouksia, miten Vantaalla on varmistettu se, että toimeentulotukea saavien ihmisten perustoimeen-tulotukea ei alenneta ennen kuin ko. henkilöille on saatu tieto hänen velvollisuuksistaan, miten Vantaan sosiaalityö ylipäätään tavoittaa kokonaan tulottomat kotitaloudet ja miten heidän vaikeaa tilannettaan voidaan lievittää kaupungin sosiaalityön keinoin?
KAUPUNGIN VASTAUS KYSYMYKSEEN
Kela vastaa 1.1.2017 alkaen perustoimeentulotuen myöntämisestä. Kelan tilastoissa marraskuussa 2018 perustoimeentulotukea saavia vantaalaisia kotitalouksia oli 9 101 kotitaloutta joista 2 385 kotitaloutta oli sellaisia joissa hakijalla eikä mahdollisella puolisolla kummallakaan ollut verotettavia tuloja. Tuloina voi kuitenkin olla esimerkiksi asumistuki tai ja lapsilisät tai jokin muu verottamaton tulo. Sellaista tilastoa ei ole saatavilla, kuinka paljon on niitä kotitalouksia, joilla ei ole minkäänlaisia ensisijaisia tuloja. Kela ohjeistaa aina tulotonta henkilöä laittamaan ensisijaiset etuudet vireille. Laki velvoittaa Kelaa toimimaan näin. Mikäli asiakas ei kehotuksista huolimatta laita etuuksia vireille, Kelan tulisi tehdä kuntaan asiakasta koskeva sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitus. Kunnasta asiakkaaseen ollaan yhteydessä ja ryhdytään selvittämään asiakkaan tilannetta.
Kela voi alentaa perusosaa, mikäli hakija ei ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon tai kieltäytyy työvoimapoliittisista toimenpiteistä tai tarjotusta työstä. Alentamisesta tulee Kelasta tieto kuntaan ja asiakkaalle varataan aika sosiaalialan ammatillisen henkilön luona. Valta-osa perustoimeentulotuen saajista on työttömiä. Kelan marraskuun 2018 tilaston mukaan vantaa-laisia perustoimeentulotuen saajia oli 15 667 henkilöä, joista 7 086 henkilöä oli työttömänä.
Velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Toimeentulotukea hakeva 17–64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän:
1) ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä; 2) opiskele päätoimisesti; 3) ole työttömyysturvalain (1290/2002) 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tai 4 §:n 1–6 kohdassa tarkoitettu henkilö; (21.12.2016/1278). 4) ole laitoshoidon tai lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä; tai 5) ole muun edellä mainittuihin verrattavan hyväksyttävän syyn vuoksi es-teellinen vastaanottamaan työtä.
Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen pe-rusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan siten kuin tämän lain 10 §:ssä säädetään. (Toimeentulotukilaki 2§) Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että:
1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen; (28.12.2012/1004) Kansaneläkelaitoksen tulee tiedottaa hakijalle kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ja ohjata tämä kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten. Kansaneläkelaitoksen tu-lee myös välittömästi toimittaa kunnan sosiaalitoimelle tiedoksi perusosan alentamista koskeva päätös ja ilmoittaa tästä hakijalle. (26.6.2015/815) (Toimeentulotukilaki 10§)
* * *
12.12.2019
VAMMAISTEN HENKILÖIDEN ASEMA TYÖNANTAJINA
Julkisuudessa on aiemmin tänä syksynä kerrottu vammaisten, oman avustajansa työnantajana toimivien henkilöiden järjestön Heta-liiton tekemästä kantelusta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelu koskee Vantaan kaupunkia.
Kantelu koskee esimerkiksi henkilökohtaisen avun tuntimääriä. Liiton mukaan kaupunki ei ole selvittänyt henkilökohtaisen avun tarpeen määrää riittävästi ja asianmukaisesti.
Liiton mielestä Vantaa pyrkii säästämään kyseenalaisin keinoin omia kustannuksiaan. Näin syntyy riski, että vammainen henkilö joutuu itse välillisesti tai lopullisesti maksamaan osan kustannuksista, joita avustajan palkkaamisesta syntyy. Liittoon on tullut runsaasti yhteydenottoja Vantaan ongelmista.
Edellä olevan perusteella esitän kaupungin virkamiesjohdon vastattavaksi seuraavan kysymyksen.
* Mihin toimenpiteisiin Vantaan kaupunki aikoo ryhtyä, jotta Heta-liiton kantelussa esiin tuodut epäkohdat korjataan?
* * *
20.8.2020
VANTAAN KAUPUNGIN VASTUULLISUUS JULKISISSA HANKINNOISSA
Helsingin Sanomat uutisoi heinäkuun alussa laajoista väärinkäytöksistä ja työntekijöiden riiston kaltaisista työehdoista useissa siivousalan yrityksissä Suomessa. Julkisuudessa kävi ilmi, että pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat kaikki ostaneet palveluita tällaisilta yrityksiltä, vaikka niiden vakavat ongelmat ovat olleet – tai olisi pitänyt olla – kaupunkien hankintaorganisaatioiden tiedossa.
Elokuun alussa Vantaan kaupunki irtisanoi sopimuksen yhden yrityksen kanssa, joka on ollut uutisoinnissa esillä kaikkein kielteisimmin. Kaupungin toimintalinja oli oikea.
Kyse ei kuitenkaan ole vain yksittäisistä yrityksistä vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä ja ongelmasta. Kun kuntien vähenevät määrärahat ja hämäräyritysten rahanahneus kohtaavat, on tuloksena pahimmillaan yhteiskuntavastuun kannalta kestämättömiä tuloksia.
Ongelma on, että kunnat – Vantaa niiden joukossa – asettavat ulkopuolisissa hankinnoissaan lähes määrääväksi kriteeriksi alhaisen hinnan. Hankinnoissa on otettava huomioon myös niihin liittyvä yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja ekologinen sekä työntekijöiden työoloihin liittyvä vastuu.
Edellä olevan perusteella ja Vantaan kaupungin hallintosäännön 22. luvun 4. pykälään viitaten, esitän kaupungin johdolle seuraavan kysymyksen:
* Mihin toimenpiteisiin Vantaan kaupunki aikoo ryhtyä, jotta hankintojen yhteiskunnallinen, sosiaalinen, ekologinen ja sekä työoloihin ja ehtoihin liittyvä vastuullisuus toteutuu tulevaisuudessa nykyistä paremmin?
* * *
12.11.2020
ÄÄRIOIKEISTON VANTAALAISKOULUIHIN KOHDISTAMA TOIMINTA
Viranomaisarvioiden mukaan vantaalaisiin kouluihin kohdistuvat uhkatilanteet ovat olleet tänä syksynä kasvussa. Tällä tarkoitetaan vakavia tilanteita, joista on jouduttu tekemään ilmoitus joko kaupungin turvallisuusorganisaatiolle ja/tai poliisille. Uhkauksia tapahtuu paitsi fyysisessä maailmassa, myös sosiaalisessa mediassa.
Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen varoitti jo keväällä 2020, että Vantaan kaupunki on tehnyt havaintoja äärioikeistolaisten ryhmien nuoriin kohdistuvasta värväystoiminnasta. Myös poliisi on tietoinen asiasta.
Lisäksi mainitut ryhmät ovat levittäneet verkossa kuvia vantaalaisten koulujen sosiaalisen median tileiltä. Valtakunnallista huomiota vakavan kiusaamistapauksen takia saanut vantaalaiskoulu oli myös töhritty erään ääriryhmän tunnuksilla.
Tilanteeseen puuttumisessa olennaista on viranomaisten, koulujen ja kotien yhteistyö.
Edellä olevan perusteella ja Vantaan kaupungin hallintosäännön 22. luvun 4. pykälään viitaten, esitän kaupungin johdolle seuraavan kysymyksen:
* Mihin toimenpiteisiin Vantaan kaupunki aikoo ryhtyä vakavien uhkatilanteiden sekä äärioikeistolaisten ryhmittymien vantaalaisiin kouluihin ja koululaisiin kohdistuvan toiminnan estämiseksi?
* * *
10.12.2020
KORONA-ROKOTUSTEN JÄRJESTÄMINEN VANTAALLA
Julkisuudessa olleet tiedot kertovat, että koronarokotteiden kehittäminen on edennyt vaiheeseen, jossa ensimmäiset rokotteet voidaan ottaa käyttöön jo pian.
Suomen hallitus hyväksyi 2. päivä joulukuuta 2020 COVID-19-rokotestrategian. Sen mukaan tavoite on suojata koko väestö, kun myyntiluvallinen rokote on saatavilla. Rokotetta tarjotaan maksutta kaikille halukkaille, joilla ei ole terveydellistä estettä sen ottamiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että ensimmäiset rokotteet saataisiin Suomeen jo ensi vuoden alussa. Rokotukset voitaisiin näin aloittaa mahdollisesti jo tammikuussa.
Alkuvaiheessa rokotetta on tarkoitus tarjota koronapotilaita hoitavalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja hoivakotien henkilöstölle, ikääntyneille sekä henkilöille, joilla on vakavia koronavirustaudille altistavia sairauksia.
Rokotusjärjestelyjä koordinoivat sairaanhoitopiirit. Kunnat ovat kuitenkin vastuussa rokotusten jakamisesta omalla alueellaan. Siksi kunnilla – myös Vantaalla – pitäisi olla jo nyt pitkälle viedyt suunnitelmat siitä, miten rokotusten jakaminen käytännössä tapahtuu.
Edellä olevan perusteella ja Vantaan kaupungin hallintosäännön 22. luvun 4. pykälään viitaten, esitän kaupungin johdolle seuraavan kysymyksen:
* Millaiset yksityiskohtaiset suunnitelmat Vantaan kaupungilla on kaikkien kaupunkilaisten rokottamiseksi koronaa vastaan siinä vaiheessa, kun hyväksytyt rokotukset ovat käytettävissä, millaisessa aikataulussa rokotusten suhteen on tarkoitus edetä ja mitkä ovat rokotusten kustannukset kaupungille?
* * *
6.5.2021
VANHUKSILLE TAATTAVA MAHDOLLISUUS ULKOILUUN
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n huhtikuussa julkaistu selvitys kertoi hälyttäviä tietoja ikäihmisten kohtelusta korona-aikana. THL:n kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas vanhuspalveluiden asukas on päässyt liikkumaan ulkona vähemmän kuin on toivonut. Peräti joka viides kertoo, ettei ollut liikkunut ulkona kertaakaan.
Sokeeraava tilanne koskettaa kaikkiaan noin 36 000 vanhusta. Vantaan kohdalla puhuttaisiin tällöin noin 1500 ikäihmisestä.
Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen palvelupäällikkö Maria Borg on kertonut julkisuudessa (Vantaan Sanomat 21.4.2021), että ”Vantaalla on samansuuntainen valitettava tilanne”. Syyksi hän mainitsee sen, että koronatilanne Vantaalla on ollut vaikeampi kuin monessa muussa kaupungissa.
Ongelma koskee vanhusten ympärivuorokautista hoitoa eli hoivakoteja, joissa tilanteen taustalla liian niukka henkilöstömäärä. Vielä huonompi tilanne on kuitenkin kotihoidossa, etenkin yksinasuvien ikäihmisten kohdalla. Kotihoitajat ehtivät kovan työpaineen ja tiukkojen aikataulujen takia tehdä vain lyhyitä käyntejä.
Tilanne vanhusten ulkoilun suhteen on Suomessa ollut huono jo ennen korona-aikaa. Vaikutukset ikäihmisten terveyteen ovat vakavat. Liikkumattomuus heikentää hyvin nopeasti ihmisen toimintakykyä, etenkin ikääntyneillä.
Vaikka koronarokotukset ovat edenneet hyvin vanhusväestön keskuudessa, pandemia ja sen tuomat rajoitukset jatkuvat. Ikäihmisten liikkumiseen ja ulkoilun mahdollisuuksiin pitää kiinnittää vakavaa huomiota myös korona-ajan jälkeen.
Edellä olevan perusteella ja Vantaan kaupungin hallintosäännön 22. luvun 4. pykälään viitaten, esitän kaupungin johdolle seuraavan kysymyksen:
* Mistä johtuu, että vanhusten ulkoilumahdollisuudet on laiminlyöty tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa? Mihin toimenpiteisiin Vantaan kaupunki aikoo ryhtyä, jotta vanhuksille taataan koronakriisin aikana ja sen päätyttyä mahdollisuus omien toiveiden mukaisesti päivittäiseen ulkoiluun?